Asuntosuunnittelun alkeita...

Kaavoittaja ei kai juurikaan vaikuta rakennusten sisätiloihin, käyttötarkoitusmerkintä on varmaan usein merkittävin sisätiloja koskeva kaavamääräys. Usein tilanne kai onkin jotain tähän suuntaan:

(Kuva: Oskari Nieminen)

Eli kaavoittaja määrittelee tontille soveltuvan rakennuksen kokoa, julkisivumateriaaleja, kerroskorkeutta, avautumissuuntia... Joku muu suunnittelee sisätilat, tähän tehtävään en ole saanut koulutusta. Nyt kuitenkin olen mukana eräässä projektissa (josta pääsen toivottavasti myöhemmin kertomaan lisää), jossa myös rakennusten sisätilojen suunnitteluun täytyy paneutua.

Ihan tyhjästä tähän ei onneksi tarvitse lähteä, jo pienenä alakoululaisena piirtelin unelmieni kodin pohjapiirustusta, sittemmin olen nähnyt ja asuttanut muutamia toimivia kerrostaloasuntoja sekä asuntoja, joissa on turhaa hukkatilaa. Myös kahden omakotitalon suunnitteluttaminen, rakentaminen ja niissä asuminen ovat avartaneet näkemyksiäni toimivista asuintiloista.

Aloitin tutkimusmatkani Suomen Rakentamismääräyskokoelman G1 Asuntosuunnittelun määräyksistä ja ohjeista.

Asuinhuoneen huoneala on vähintään 7 m2 ja korkeus 2500 mm.

Asuinhuoneen ikkunan valoaukon tulee olla 1/10 huoneen huonealasta. Asuinhuoneen ikkunan      on  oltava välittömässä yhteydessä ulkoilmaan.

Suunnittelussa on huomioitava ilmansuuntien ja mahdollisten ympäristöhäiriöiden vaikutus sekä ikkunanäkymät.

Asuinhuoneiston tulee olla huonealaltaan vähintään 20 m2.

Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun suunnitelussa tulee huomioida aiottu käyttäjämäärän ja asuntojen yhteisten tilojen tarkoituksenmukaisuus. Tilaa tarvitaan lepoa, oleskelua ja vapaa-ajanviettoa, ruuanvalmistusta ja ruokailua, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää säilytystä varten.

Asuinhuoneistossa tulee aina olla käymälä sekä perusvarustus hygienian hoitoa ja ruuanvalmistusta varten.

Huoneistön välttämättömiin tiloihin johtavien oviaukkojen ja kulkureittin leveyden tulee olla vähintään 800 mm.

G1:n ohjeet eivät vielä antaneet minulle riittävästi eväitä asuntosuunnitteluun. Rt-kortistoon en valitettavasti päässyt omalla kotikoneellani tutustumaan, mutta sen sijaan löysin ara:n suunnitteluoppaan valtion tukemien asuntojen suunnitteluun. En referoi koko opasta, vaan poimin tähän asioita, jotka liittyvät enemmän kerrostalon sisätilojen suunnitteluun.

Porrashuoneisiin tulee saada luonnonvaloa, mieluiten seinäikkunoiden kautta. Portaiden on oltava helppokulkuisia. Kaikkiin asuntoihin tulee olla esteetön pääsy.
Asunnot on hyvä varustaa (lasitetuilla) oleskeluparvekkeilla. 

Asunnon sisäiset tilat on jäsenneltävä selkeästi. Yhteys makuuhuoneista pesutiloihin on oltava lyhyt. Eteisessä on oltava 1300 mm vapaa pyörähdystila sekä tilaa ulkovaateille, jalkineille, istuimelle sekä laskutasolle ja liikkumisen apuvälineelle. 

Tilat ovat riittävän väljiä, jotta tilat voidaan kalustaa eri tavoin ja tilaa riittää myös liikkumisen apuvälineille. Keittiössä tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla tila vähintään 4 hengen ruokapöydälle. Pienissä asunnoissa keittiö voidaan toteuttaa tupakeittiönä olohuoneen yhteyteen, tällöin tilan minimileveys on 3,6 m. 

Asuntojen perusmitoitus vastaa esteettömyyden vaatimuksia. 

Ulkovälinevarastot sijoitetaan porraskäytävien ja sisäänkäyntien yhteyteen. 

                                         pienasunto           perheasunto
irtaimistovarasto                     2                          4                    m2/asunto
ulkovälinevarasto                   1,5                        3                    m2/asunto
lastenvaunut ja apuvälineet    0,3                       0,6                  m2/asunto
polkupyörien säilytys             1,5                        3                     kpl/asunto


Kuivaus- ja pesulatilat on hyvä olla yli 20 asunnon yhtiöissä.Kuivaustilaa tarvitaan noin 10-15 m2/ 30 asuntoa. Pesulan koko on 10-20 m2, kun asuntoja on alle 30 kpl ja 20-30 m2, kun asuntoja on yli 30 kpl.

Vapaa-ajan tiloja voidaan rakentaa useamman talon yhteisinä tiloina. Kooltaan niiden tulisi olla 0,5 m2/ asunto, kuitenkin vähintään 25 m2.

Yhteissaunoja tulee tehdä 1 kpl alkavaa 30 saunatonta asuntoa kohden.

Mitäpä minä sitten hyödyin tästä tutkimustyöstäni. No alussa mainitsemaani projektia varten varastojen yms. mitoitukset tulivat eniten tarpeeseen. Päätinpä myös kokeilla lahjojani asuntosuunnittelussa, tosin aika laihoin tuloksin. Apuviivoja paperille syntyi kovastikin, mutta mitään todellista, toimivaa, hukkatilatonta ratkaisua en keksinyt.

Huoneiden sijoittaminen valmiisiin laatikoihin osoittautui yllättävän vaikeaksi. Väsyneenä siitä ei ainakaan tullut mitään. Ehkäpä näitä myös suunnitellaan vähän eri tavalla todellisuudessa.