ekokaupunkiko Hennaan?

Orimattilan kaupunki suunnittelee täydellä tohinalla uutta kaupunkia kunnan länsireunalle. Henna sijoittuu Helsinki-Lahti oikoradan vierelle, ja juna-asemakin Hennaan pitäisi tulla. Alueesta on tarkoitus rakentua tiivis puutarhakaupunki, jossa huomioidaan kestävän kehityksen arvot. Asukkaita uuteen kaupunkiin tulisi noin 15 000.

Tältä näytti Hennan aseman paikalla elokuussa 2013 (eikä näkymä tuosta juuri kai ole muuttunut):

Hennan kaupunki rakentuu tähän kumpuilevaan peltomaisemaan:

Hennan ensimmäisen vaiheen asemakaava on saanut tammikuussa lainvoiman ja alueen rakentaminen pääsee käyntiin. Asemakaavaan ja siihen liittyvään aineistoon voit tutustua tarkemmin täällä: Hennan alue

 

Asemakaava käsittää Hennan keskeisen alueen: aseman sekä siihen liittyvän asuin- ja liikerakentamisen alueen sekä Koulumäen alueen. Aseman läheisyyteen sijoittuu asuinkerrostalojen, asuinkerros- ja rivitalojen sekä keskustatoimintojen korttelialueita sekä pysköintiä, puisto ja lähivirkistysalue. Rakentamisen sijoittuminen tontilla on määritelty tarkasti rakennusaloina ja useissa kortteleissa rakentamisen tulee sijoittua tontin rajaan. Rakennusoikeus vaihtelee 300 kerrosneliömetristä 2000 kerrosneliöön ja kerroskorkeus kahdesta viiteen. Kaavassa määrätään, että julkisivujen tulee muodostaa miellyttävää katumiljöötä ja julkisivut tulee jakaa enintään 20 metrin pystysuoriin osiin materiaalien tai värityksen avulla. Hennan bulevardille suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa ja olla samassa linjassa muun julkisivun kanssa.

Ihmettelen kaavamääräystä, jossa määrätään, että julkisivujen tulee muodostaa miellyttävää katumiljöötä. Millainen on kaavoittajan mielestä miellyttävää katumiljöötä? Käytetäänkö julkisivuissa tiiltä, betonia vai puuta, vai kaikkien näiden sillisalaattia? Voihan siitäkin tulla miellyttävää... Vai määrittääkö ensimmäinen rakentaja, millaista ympäristöä Hennaan syntyy?

Entäpä sitten se ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet? Miten ne näkyvät kaavassa? Hulevesien käsittelyyn kaava ottaa kantaa: Hulevedet tulee pääsääntöisesti viivyttää tontilla ja jokaista vettää läpäisemätöntä 100 m2 kohden tulee olle 1 kuutiometri viivytystilavuutta. Viivytystilavuutta voidaan myös kompensoida rakentamalla viherkattoja. Tekstimuotoisena kaavasta ei löydy muita ekologisuuteen liittyviä määräyksiä. Toki rakennusten sijoittelulla ja koko kaupungin mitoituksella on varmasti pyritty löytämään ekotehokkaita ratkaisuja.

Hennan ekologisuus perustuu hyvin pitkälle liikennemuotoihin, mielestäni ehkä vähän liikaakin. Kaupungin ekologisuus ei voi mielestäni perustua pelkästään liikkumiseen ja sen sisältämään oletukseen, että kaupungin asukkaat työskentelevät radan varressa tai sujuvan jatkoyhteyden päässä radasta. Toivoisin, että tulevissa kaavoissa ohjattaisiin enemmän kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. 

Millainen sitten olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kaupunki? Siitä lisää seuraavassa postauksessa!