Kestävä kaupunki

Tulin edellisessä postauksessa luvanneeksi kirjoittaa seuraavaksi, millainen olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kaupunki. Tietoa ja työkaluja on paljon, ja niitä tutkiessa tulee melkein kauhu, mitä tulikaan luvattua. No jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle...

Turun kaupungin sivuilta löysin raportin: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004-2006. Tähän raporttiin on kerätty kuuden kaupungin toimesta kestävän kehityksen indikaattoreita, ja tarkasteltu niiden käyttökelpoisuutta ja kehittämistarpeita. Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä. Valitsin tämän raportin indikaattorit postaukseni pohjaksi...


Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon tarvitaan maata elintapojemme ja elintasomme ylläpitämiseen. Sen laskennassa huomioidaan asuminen, liikkuminen, elintarvikkeet, vaatteet ja muut kulutushyödykkeet, rakentaminen sekä energiankäyttö. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa kahteen ensimmäiseen ja kahteen viimeiseen, ehkä myös vähän elintarvikkeisiin esimerkiksi mahdollistamalla  kaupunkiviljelyä.

Tein aika kevyen testin omasta ekologisesta jalanjäljestäni, tulos näytti tältä:

(kuva: Lahden kaupunki)

Kasvihuonekaasupäästöillä kuvataan paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Asuminen aiheuttaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä, toiseksi eniten liikenne ja kolmantena tulee elintarvikkeet. Keskusta- ja maaseutuasumisen välillä ei ole suuria eroja kasvihuonekaasupäästöjen määrässä.

(taulukko: Tieto&Trendit 7.10.2014 )


Rakentaminen asemakaava-alueelle edistää kestävän kehityksen mukaista tiivistä ja eheää kaupunkirakennetta.

Virkistysalueet asemakaava-alueella lisäävät alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.

Luonnonsuojelualueet ja -varaukset osoittavat pyrkimystä vaalia ja säilyttää luonnonarvoja ja ekologisesti merkittäviä alueita.

Ilmakuvasta näkee nopeasti kaupungin rakenteen yleispiirteet. (kuva: Oskari Nieminen)


Palveluiden saavutettavuus kuvastaa yhdyskunnan rakennetta ja asukkaiden liikkumisen tarvetta. Palveluista tärkeimmät: päiväkoti, julkisen liikenteen pysäkit, päivittäistavarakaupat, viheralueet tulisi sijaita enintään 300 metrin päässä kotiovelta, jolloin palvelujen saatavuus olisi erinomainen. Hyvä saavutettavuus (maks. 700 metriä) tulisi olla kouluilla (1-6 luokat). Terveyspalvelut ja kirjastot voivat sijaita hieman kauempana.


Ihmisen toiminta aiheuttaa kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Muun muassa sähkön ja veden kulutus, lämmitys, ilmanlaatu, jätevesikuormitus sekä kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä kuvastavat kaupungin toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta.


Kestävään liikkumiseen vaikuttavat kevyt ja joukkoliikenne, autoistuminen sekä yhdyskuntarakenne.

 Myös oivaltavalla mainonnalla voidaan vaikuttaa liikkumiseen (kuva: Oskari Nieminen)

Selvitystä kulkumuotojakaumasta voidaan pitää kestävän liikennesuunnittelun perustana. Jakauma kuvaa muun muassa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja joukkoliikenteen toimivuutta, mutta myös asukkaiden ympäristövastuullisuutta. Suotuisasti kehittyessään julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen osuudet kasvavat kulkumuotojakaumassa.

Kestävän kehityksen tavoitteena on, että henkilöautoliikenteen määrä ja päästöt vähenevät. Autoistuminen vaatii tilaa ja aiheuttaa melua ja päästöjä. Se kertoo myös palvelujen saavutettavuudesta ja joukkoliikenteen tarpeesta.

Kevyen liikenteen verkoston kattavuus mahdollistaa ekologisen kulkumuodon valinnan.


Sosiaalinen kestävyys onkin oma lukunsa, siinä voidaan huomioida esimerkiksi työttömyys, turvallisuus, osallistuminen ja koulutustaso.


Tässä tulikin aika paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat kaupungin ekologisuuteen. Yhteenvetona, ekologinen kaupunki on tiivis, turvallinen ja viihtyisä. Kaupungissa on hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet, palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita. Kaupungin sisällä on myös viheralueita sekä luonnonsuojelua.

Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa ekologisen jalanjäljen suuruuteen. Asuinalue tai kaupunki voi kannustaa asukkaita kestävään liikkumiseen, asuminen on viety jo hyvin lähelle nollaenergian kulutusta, yksityisautoilusta voidaan tedä vähemmän houkutteleva vaihtoehto, kaupunkiviljelyyn voidaan kannustaa... Loppujen lopuksi valinta on kuitenkin yksittäisellä asukkaalla. Vai pitäisikö jossain määrittää maksimi suihkuaika, kehittää tietyn ajan päällä oltuaan automaattisesti sammuvat valot, myydä vain vähäpäästöisiä sähköautoja...?

ekokaupunkiko Hennaan?

Orimattilan kaupunki suunnittelee täydellä tohinalla uutta kaupunkia kunnan länsireunalle. Henna sijoittuu Helsinki-Lahti oikoradan vierelle, ja juna-asemakin Hennaan pitäisi tulla. Alueesta on tarkoitus rakentua tiivis puutarhakaupunki, jossa huomioidaan kestävän kehityksen arvot. Asukkaita uuteen kaupunkiin tulisi noin 15 000.

Tältä näytti Hennan aseman paikalla elokuussa 2013 (eikä näkymä tuosta juuri kai ole muuttunut):

Hennan kaupunki rakentuu tähän kumpuilevaan peltomaisemaan:

Hennan ensimmäisen vaiheen asemakaava on saanut tammikuussa lainvoiman ja alueen rakentaminen pääsee käyntiin. Asemakaavaan ja siihen liittyvään aineistoon voit tutustua tarkemmin täällä: Hennan alue

 

Asemakaava käsittää Hennan keskeisen alueen: aseman sekä siihen liittyvän asuin- ja liikerakentamisen alueen sekä Koulumäen alueen. Aseman läheisyyteen sijoittuu asuinkerrostalojen, asuinkerros- ja rivitalojen sekä keskustatoimintojen korttelialueita sekä pysköintiä, puisto ja lähivirkistysalue. Rakentamisen sijoittuminen tontilla on määritelty tarkasti rakennusaloina ja useissa kortteleissa rakentamisen tulee sijoittua tontin rajaan. Rakennusoikeus vaihtelee 300 kerrosneliömetristä 2000 kerrosneliöön ja kerroskorkeus kahdesta viiteen. Kaavassa määrätään, että julkisivujen tulee muodostaa miellyttävää katumiljöötä ja julkisivut tulee jakaa enintään 20 metrin pystysuoriin osiin materiaalien tai värityksen avulla. Hennan bulevardille suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa ja olla samassa linjassa muun julkisivun kanssa.

Ihmettelen kaavamääräystä, jossa määrätään, että julkisivujen tulee muodostaa miellyttävää katumiljöötä. Millainen on kaavoittajan mielestä miellyttävää katumiljöötä? Käytetäänkö julkisivuissa tiiltä, betonia vai puuta, vai kaikkien näiden sillisalaattia? Voihan siitäkin tulla miellyttävää... Vai määrittääkö ensimmäinen rakentaja, millaista ympäristöä Hennaan syntyy?

Entäpä sitten se ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet? Miten ne näkyvät kaavassa? Hulevesien käsittelyyn kaava ottaa kantaa: Hulevedet tulee pääsääntöisesti viivyttää tontilla ja jokaista vettää läpäisemätöntä 100 m2 kohden tulee olle 1 kuutiometri viivytystilavuutta. Viivytystilavuutta voidaan myös kompensoida rakentamalla viherkattoja. Tekstimuotoisena kaavasta ei löydy muita ekologisuuteen liittyviä määräyksiä. Toki rakennusten sijoittelulla ja koko kaupungin mitoituksella on varmasti pyritty löytämään ekotehokkaita ratkaisuja.

Hennan ekologisuus perustuu hyvin pitkälle liikennemuotoihin, mielestäni ehkä vähän liikaakin. Kaupungin ekologisuus ei voi mielestäni perustua pelkästään liikkumiseen ja sen sisältämään oletukseen, että kaupungin asukkaat työskentelevät radan varressa tai sujuvan jatkoyhteyden päässä radasta. Toivoisin, että tulevissa kaavoissa ohjattaisiin enemmän kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. 

Millainen sitten olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kaupunki? Siitä lisää seuraavassa postauksessa!